Uusi standardiversio on siis jo saatavilla SFS ry:stä. Kokosin tähän joitakin muutoksia standardista.
Merkittävin muutos edelleen on siis jännitetyöalueen mitan (20 cm tai 5 cm) poistuminen enintään 1000 VAC jännitteillä. Muutoksen perustelut ovat huonot ja lisäksi muuttuva työtapa saattaa lisätä merkittävästi työntekijän riskinottoa. Aika näyttää, otetaanko uusi käytäntö yrityksissä vastaan vai halutaanko pitäytyä turvallisemmassa työtavassa.
Hätäensiapukoulutus tuli sittenkin pakolliseksi, vaikka sen pakollisuudesta ymmärtääkseni on käyty pitkiä keskusteluja. No uudistus on joka tapauksessa positiiviseen suuntaan tuohon edelliseen kohtaan verrattuna. Mutta koulutusväliksi tuli lopulta kolme vuotta eikä viisi vuotta (Tämän takia elvytystoimenpiteitä on syytä harjoitella enintään kolmen vuoden väliajoin.). Itse aion jatkossakin tarjota koulutusta viiden vuoden välein yhdistelmäkoulutuksena (SFS 6002 + hätäEA yht. 8 h), koska tuo aikaväli ei ole sen paremmin pakottava kuin järkeväkään.
Jännitteiseen osaan kohdistuva toimenpide ei lopulta paljon muuttunut vaikka siihen liittyvä taulukko standardista puuttuukin:
Jännitetyönä ei kuitenkaan pidetä seuraavia vakiintuneita toimenpiteitä, joita aikaisemmassa standardissa
kutsuttiin jännitteiseen osaan kohdistuviksi toimenpiteiksi, ja joissa voidaan koskettaa jännitteistä osaa
asianmukaisella välineellä tai joutua jännitetyöalueelle:
— käyttötoimenpiteet (ks. 5.2) ja toiminnan tarkistukset (ks. 5.3)
— työskentely jännitteettömänä (ks. 6.2)
— työskentely jännitteisten osien läheisyydessä (ks. 6.4)
— sulakkeiden, lamppujen ja tarvikkeiden vaihto (ks. 7.4)
— kojeiston ovien tai luukkujen avaaminen sekä työskentelysuojien asentaminen
— riviliitintyyppisten liittimen jälkikiristys jännitetyöruuvitaltalla, jos liitin täyttää kotelointiluokan IP2X tai IPXXB vaatimukset.
Näitä toimenpiteitä ei pidetä standardissa tarkoitettuina jännitetöinä, eikä niihin tarvitse soveltaa jännitetyöalueen mittoja, ellei niitä ole erikseen ko. kohdissa määritelty jännitetyöksi.
Pienjännitteellä ei ole annettu erityistä jännitetyöalueen mittaa, koska pienten mittojen tarkistaminen ennen työn aloittamista ei ole järkevää. Kun tehdään luvun 6.3 mukaista jännitetyötä, jossa on tarkoitus koskettaa jännitteistä osaa, noudatetaan jännitetyömenetelmiä etäisyydestä riippumatta. Jos kohdan 6.2 mukaisessa työskentelyssä jännitteettömänä tai kohdan 6.4 mukaisessa työskentelyssä jännitteisten osien lähellä on vaara tahattomasti koskettaa jännitteistä osaa, jännitteinen osa suojataan tahattomalta koskettamiselta suojalla tai käytetään henkilökohtaisia suojavarusteita.
Akustotyöt jäivät myös odotetusti vain jännitetyönä tehtäviksi.
Myös tämä kohta on hyvä lisäys jännitteettömänä työskentelyn lukitsemisosuudesta:
Kansallinen lisävaatimus
Jännitteen kytkeminen työkohteeseen estetään
— poistamalla sulakkeet tai
— avaamalla erottamiseen käytetty kytkinlaite (erotin, erotuskytkin, katkaisija tai vikavirtasuoja) ja lukitsemalla sen ohjauselin tai kytkinlaitteen sijaintitila. Lukitsemisen avaaminen pitää olla mahdollista vain avaimen tai työkalun avulla, tai
— sähkön siirto- ja jakeluverkossa, jossa käytetään kauko-ohjausta, tarkoituksettomat kytkennät voidaan estää fyysisen lukitsemisen sijasta käyttämällä luotettavaa kauko-ohjauksen estoa.
Erotuskohta tai ohjauselin on aina varustettava tarkoituksenmukaisella kieltokilvellä, jossa kielletään kytkemästä jännitettä työskentelyn aikana. Esimerkki tällaisesta kilvestä on esitetty liitteessä V. Kilpi on kiinnitettävä siten, että se pysyy paikallaan työn aikana. Suositellaan, että kilvessä on kilven asettajan nimi ja puhelinnumero tai muu yhteystieto sekä asettamispäivämäärä.
Kohdan menettelytavat eivät sovellu käytettäväksi pitkäaikaisessa käytössä asennustyömaiden keskeneräisiin sähköasennuksiin ja purkutöihin, joissa kosketussuojaus jää puutteelliseksi. Keskeneräisen asennuksen turvallisuus on varmistettava jättämällä se kytkemättä jännitteiseen tai käyttötoimenpiteillä jännitteisiksi kytkettävissä
olevaan sähkökeskukseen tai verkkoon. Purettavien asennusten syöttö irrotetaan syöttävästä keskuksesta tai verkosta. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää luotettavaa kosketussuojaa kuten rasiointia tai vastaavaa.
Myös maaseudun ihmiset tuli huomioitua sulakkeenvaihtotöissä:
a) Sulakkeet, jotka voi vaihtaa maallikko, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu
Henkilö, joka on riittävästi perehtynyt tai opastettu (ks. myös kohdasta 3.2.6 Kansallinen lisävaatimus)
voi tehdä seuraavia sulakkeen vaihtotöitä:
— mitoitusvirraltaan enintään 25 A tulppasulakkeen vaihto virrallisena keskuksessa, jossa jännitteisten osien koskettaminen on estetty, jos virtapiiriä ei voi tehdä virrattomaksi tuottamatta haittaa
— mitoitusvirraltaan yli 25 A tulppasulakkeen vaihto jännitteettömänä tai virrattomana (kuormitus pois kytkettynä) keskuksessa, jossa jännitteisten osien koskettaminen on estetty
— sähkölaitteiden sisäiseen suojaukseen käytettävien sulakkeiden ja pienoisjännitteisten sulakkeiden vaihto laitteen käyttöohjeiden mukaisesti.
Lisää muutoksista voit tulla kuulemaan esim. 7.5. tai 5.6. SFS 6002 -kursseille.
Reijo Lintula
Vantaalla 8.4.2015
